Elensar-suvun kantaisä on tässä, nuori herra nimeltään Luca Elensar. Luca on perhetavoitteinen ja horoskoopiltaan hän taitaa olla kaksonen, en muista.

Ja tämmöisen mökin sai Luca vähillä rahoillaan tehtyä. Aika karu, mutta tärkeimmät asiathan tuolta löytyvät.
"Minun on todellakin saatava rahaa," Luca tuskaili.

Eikä jäänyt poika tuleen makaamaan vaan odotti kuin kärppä lehtipojan tuloa ja selasi heti työnhakuilmoitukset esiin. Tarjolla oli liiketaloutta, ravintola-alaa ja lainvalvontaa, Luca päätti ryhtyä lainvalvonta-alalle. Nyt oli siis rahantulo turvattu, mutta perhetavoitteísena miehenä Luca haikaili morsianehdokkaiden perään.

Ja kun tämä neitokainen, nimeltään Maisa, purjehti Lucan talon ohi, Luca meni heti tekemään tuttavuutta ja ihastui naiseen oitis. Maisakaan ei näyttänyt pahastuvan Lucan lähentymisyrityksistä. Maisa ja Luca erosivat ystävinä, toistensa puhelinnumerot taskuissaan.

Muutaman puhelun ja tapaamiskerran jälkeen välit olivatkin jo näin läheiset. Treffit päättyivät hellään suudelmaan ja Luca oli onnensa kukkuloilla.

Luca päättikin pyytää rakastaan muuttamaan saman katon alle. Maisa toi taloon 8000 simoleonia ja on mammonatavoitteinen kaksonen.

Asunto saikin uuden lookin, ei vieläkään mikään luksustalo, mutta oikein sopiva nuorelle parille, joka tässäkin kuvassa suutelee tuolla taustalla.

Suudelmista ja rakkaudentunnustuksista rohkeentunut Maisa nosti taskustaan rasian ja yritti kihlata Lucaa. Mutta tämä pelkuri päätti jättää sormuksen ottamatta! Onneksi heidän suhteet eivät kovin paljoa laskeneet ja Luca päättikin hyvittää erheensä kuumilla suudelmilla ja hellyydenosoituksilla.

"Ei se kihlaus niin pahalta ehkä tuntuisikaan... Ja saisin Maisan lepytettyä," Luca mietiskeli ja kihlasi Maisan. Maisa iloitsi avomiehensä anteeksipyynnöstä ja tiedosta, että häät lähestyisivät.

"Näytän barbienukelta Lucan rinnalla, tahdon muuttua!" Maisa huokaili ja löysikin itselleen oikein sopivan ulkonäön. Mustiin hiuksiin oli vielä totutteleminen, mutta kyllä se siitä.

Lucaa onnisti työrintamalla, hän sai himoitsemansa ylennyksen, mutta oli niin väsynyt, ettei jaksanut paljoa juhlia vaan vaipui uneen tuohon pihamaalle. Aijai.

Seuraavana aamuna Lucalla oli Maisalle yllätys.
"Rakastan sinua niin paljon, että haluan virallistaa liittomme. Tuletko vaimokseni?"
Maisa ei vastustellut vaan riemusta kiljuen antoi Lucan pujottaa sormeensa sormuksen. Hääjuhlia ei ollut, ei olisi ollut varaa, eikä vieraitakaan olisi tullut.

Luca ja Maisa pujahtivatkin heti "häiden" jälkeen makuuhuoneen puolelle, pari halusi perheenlisäystä. Ja kyllä, se tindindintintin-ääni kuului, eli lapsia on odotettavissa.

Maisa syöksyikin heti pelehdinnän jälkeen vessaan oksentamaan ja tajusi mistä oli kyse.
"Onkohan tämä totta?"

Kyllä se oli totta. Heti töistä tultuaan (liiketalous) Maisan vatsa kasvoi. Maisa ei tiennyt, mitä olisi tilanteesta ajatellut, mutta hetken päästä hieroi vatsaansa hellästi, hymy kasvoillaan.

Kun Luca näki vaimonsa, hän ei tiennyt mihin suuntaan olisi revennyt.
"Vauva! Vauva!" Mies huusi ja riemuitsi. Luca alkoikin pitämään vaimostaan erityisen hyvää huolta, joka olikin hyvä juttu, Maisa nimittäin söi kuin hevonen.

Lopulta suuri päivä koitti, Maisa synnytti. Maisa huusi ja kiljui kivusta, mutta Lucaa ei näkynyt. Mies nimittäin oli suihkussa, eikä viitsinyt pompahtaa sieltä pois.
"En enää ikinä hankkiudu raskaaksi!" Maisa huusi tuskissaan.

Mutta kaiken tuskan jälkeen seuraa aina hyvää, kuten nytkin. Maisan sylissä lepää pieni poikavauva, Karl nimeltään. Karl peri isänsä ihonvärin ja silmät, jotka eivät sovi lapselle ollenkaan. No, taaperopeili käyttöön sitten kun Karlista kasvaa taapero.
Maisa alkoi heti hellitellä lastaan, samoin überonnellinen isä. Taisi Maisan vannomus lapsien hankinnan poisjättämisestä jäädä taka-alalle, niin onnellisilta vanhemmat näyttivät.

Seuraavassa osassa näemme Karlin kasvun ja toivottavasti myös pikkusisaruksia.